Tutkin tuota rataosaa hieman enemmän, ja välillä Nummela–Karjaa ei pitäisi olla ongelmia kapasiteetin kanssa. IC-junia voisi siis ehkä ajaa Lohjan kautta Turkuun kapasiteetin puolesta. Suurempi ongelma on Nummela–Hyvinkää-väli, jolla ei ole yhtäkään kohtauspaikka. Tavarajunilla menee nykyään n. 50min etelään ja n. 45min pohjoiseen tuolla välillä. Matkustajaliikennettä voisi siis optimistisesti ajateltuna ajaa 3 tai 4 tunnin välein.
Helsingin ja Turun välisen nopean radan selvitys valmistunut
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 23 Marraskuu 2015
- Viestit
- 1,924
Hanko-Hyvinkää radan kapasiteettia on hiljattain käsitelty seuraavissa Väylän julkaisuissa:
Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen – Selvitys ja hankearviointi (2022)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko radan infraselvitys (Helmikuu 2024)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvitys (Helmikuu 2024)
Lisäksi muistelisin VR:n esityksessä lähijunaliikenteen lisäämisestä olleen kesäisin kulkeva junapari Riihimäeltä Hankoon.
Onko muuten VR:n tavaraliikenne palannut lakkojen jäljiltä normaaliksi, eli sisältyvätkö ne noihin kolmeen junaan suuntaansa?
Hyvinkää–Hanko-radan kapasiteetin parantaminen – Selvitys ja hankearviointi (2022)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko radan infraselvitys (Helmikuu 2024)
Rantaradan ja Karjaa–Hanko-radan tarveselvitys (Helmikuu 2024)
Lisäksi muistelisin VR:n esityksessä lähijunaliikenteen lisäämisestä olleen kesäisin kulkeva junapari Riihimäeltä Hankoon.
Onko muuten VR:n tavaraliikenne palannut lakkojen jäljiltä normaaliksi, eli sisältyvätkö ne noihin kolmeen junaan suuntaansa?
Näköjään aikatauluissa tällä hetkellä yhteensä 10 päivässä (n. 5 suuntaansa), laskin alkuun huolimattomasti: https://juliadata.fi/timetables?s=LOHJA&d=10.4.2024
Compact
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 20 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 2,261
HeSa https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010343363.html
Ajansäästöllekin on siis laskettu rahallinen arvo
Mikä mahtaa olla sote-palveluita käyttävien ihmisten vapaa-ajan hinta?
TUNNIN JUNA on saatu näyttämään kannattavalta, kun matkustajien ajansäästöille on laskettu rahallinen arvo (HS 7.4.).
Toisin on sosiaali- ja terveyspalveluiden kohdalla. Kustannussäästöjen nimissä on monia toimipisteitä suljettu tai niiden palveluita on voimakkaasti supistettu. Tällöin ei ole laskettu lisääntyneille matka-ajoille arvoa eikä matkustuskustannuksiaan liene aina otettu huomioon. Usein ”säästöksi” on katsottu kustannusten siirtymistä toisen organisaation tai palveluita käyttävien ihmisten maksettaviksi. Vai onko peräti niin, että näitä palveluita käyttävien ihmisten vapaa-ajalla ei ole laisinkaan rahallista arvoa?
Pekka Ojalainen
lääkäri, Helsinki
Vallitsevassa taloustilanteessa jopa Petteri Orpo saattaa joutua kiristämään kukkaronnyörejä Länsiradan rahoittamiseksi, varsinkin, jos radasta käytännössä vähänlaisesti tai ei ollenkaan hyötyvät kunnat eivät halua siihen osallistua. Turun ja Salon välillä ymmärtääkseni näitä intressejä on, ja tuplarata tehdään jo siksi, että lähiliikennettäkin tarvittaisiin. Ja jos sellaista saadaan, on Kaarinan ja Paimion kunnillakin intressi osallistua kuluihin.
Isompi ongelma on, että se vaihtoehtoinen Turun yhteys eli Rantarata on sen verran huonossa kunnossa, että se olisi monin paikoin ison remontin tarpeessa. Tuplaraide tarvittaisiin ainakin Karjaan itäpuolelle, ja Salon-Karjaan välillä on muita parannustarpeita. Tunnelit on joka tapauksessa säädettävä, mikä tosin taidetaan tehdä alkavan kesän liikennekatkon aikana.
Jos Länsirata ei toteudu, voidaan olettaa jonkin siihen korvamerkityn rahan päätyvän tuon iisakinkirkon tämänkertaiseen säätöön.
Isompi ongelma on, että se vaihtoehtoinen Turun yhteys eli Rantarata on sen verran huonossa kunnossa, että se olisi monin paikoin ison remontin tarpeessa. Tuplaraide tarvittaisiin ainakin Karjaan itäpuolelle, ja Salon-Karjaan välillä on muita parannustarpeita. Tunnelit on joka tapauksessa säädettävä, mikä tosin taidetaan tehdä alkavan kesän liikennekatkon aikana.
Jos Länsirata ei toteudu, voidaan olettaa jonkin siihen korvamerkityn rahan päätyvän tuon iisakinkirkon tämänkertaiseen säätöön.
- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,444
Mitä tulee Hyvinkää-Lohja-väliin, on Rajamäellä ja Lohjalla jo useampi raide, joten riittäisi niiden sähköistäminen ja yksi uusi kohtauspaikka näiden puoliväliin Vihtiin. Esimerkiksi tekemällä Otalammen seisakkeesta kolmiraiteinen, siinä voisi parhaimmillaan olla lähijuna molempiin suuntiin ja keskellä ohittava tai odottava tavarajuna. Tällöin kapasiteettia olisi jo enemmän, kuin voisin kuvitella sille käyttöä.
Jos olisin suunnittelemassa henkilöliikennettä Hanko-Hyvinkää-välille, voisin kuvitella selvittäväni reitin yhdistämistä pääradan uuteen kaupunkiratajunaan (se J-juna Helsingistä Järvenpäähän/Jokelaan). Tällöin uusi H-juna kulkisi nimensä puolesta osuvasti reittiä Helsinki-Hyvinkää-Hanko, esim. kahden tunnin välein ja loput junat vain välillä Helsinki-Hyvinkää. Pysähdyskäyttäytyminen olisi sama kuin vanhalla H-junalla, eli R-junan pysähdykset ja mahdollisesti lakkautettuja seisakkeita takaisin kuten Ristinummi ja Nuppulinna, mahdollisesti myös Palopuro. R-juna kulkisi nykyistä nopeammin suurin piirtein D-junan pysähdyksin, korvaten toki D-junan samalla.
Jos Jokelaan on jo tulossa neliraide (mihin asti se neliraiteinen osuus on tällä hetkellä tulossa?), riittäisi yhden asemavälin jatko Hyvinkäälle. Toki siellä juna pitäisi kääntää, mutta se onnistuisi tilan puolesta sivuraiteella. Suurin ongelma tuossa olisi Riihimäen jääminen välistä, jota voisi helpottaa G-junan jatkaminen Riihimäeltä Hyvinkäälle ja hitaimpien kaukojunien pysäytys Hyvinkäällä. Tällä hetkellä Hyvinkää on muutenkin epäreilussa asemassa pelkän R-junan varassa, kun samankokoisissa kaupungeissa on kaukojunatarjontaa ja Hyvinkään asukas- ja työpaikkaluvut ovat vain kasvamaan päin.
Neliraiteinen osuus tulee Riihimäelle.